 Viulisti Anni Elonen ja huilisti Hanna Haapamäki kertovat Barokin sävelin -konserttiprojektistaan helsinkiläisten ja espoolaisten palvelutalojen ja hoivakotien pihoilla koronakesänä 2021:
Korona-ajan yksi mielenkiintoisimmista ja joiltain osin myös haasteellisimmista töistämme oli laajan palvelutalo -ja hoivakotikonserttikiertueen järjestäminen. Mediassakin paljon uutisoitu vanhusten eristäminen korona-aikana hoitolaitosten vangeiksi ilman virikkeitä ja talon ulkopuolisia ihmiskontakteja poiki mieleemme ajatuksen, että jotain asialle täytyisi koittaa tehdä. Kun sitten Taiteen edistämiskeskus (Taike) myönsi apurahan palvelutalojen ja hoivakotien konserttiprojektillemme maaliskuussa 2021, alkoi hanke realisoitua. Suunnitelmamme sisälsi kymmenen konsertin esittämisen espoolaisissa ja helsinkiläisissä palvelutaloissa ja hoivakodeissa touko-elokuussa 2021. Tarkoituksemme oli soittaa konsertit koronaturvallisesti ulkoilmassa palvelutalojen pihoilla. Heti konserttien alkumetreillä toukokuussa 2021 törmäsimme kuitenkin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan poukkoileviin ohjeistuksiin ja nopeasti muuttuviin rajoitusohjeisiin. Palvelutalot peruivat viime tingassa konserttejamme vedoten yleisörajoituksiin ja tiukkaan linjaan ulkopuolisten vierailuihin palvelutaloissa, myös ulkona tapahtuvien konserttien kohdalla. Myöhemmin kesällä monet konserteistamme toteutuivat jo suunnitellusti, mutta turvaväli- yms. koronatoimiajattelu tuntui olevan silti edelleen monessa palvelutalossa äärimmilleen vietyä ja käytännöt vaihtelivat eri palvelutaloissa paljon. Soitimme konsertteja ulkona, mutta yleisön ja esiintyjien välissä saattoi olla metritolkulla turvavyöhykettä. Eräässä paikassa miehensä luona vierailemassa ollut vanha rouva meinattiin esimerkiksi häätää konsertin ajaksi pois, koska jostain ylhäältä tulleiden sääntöjen mukaan konsertin aikana paikalla ei olisi saanut olla meidän lisäksemme muita talon ulkopuolisia. Lopulta rouva ja miehensä kuuntelivat konserttia noin viidentoista metrin päässä sekä meistä että muusta yleisöstä. Voiko enää turvallisempaa yleisötilaisuutta ollakaan? Ja oliko tällaisissa rajoituksissa enää mitään järkeä? Mielestämme ei. Suurin haaste projektissamme olikin nämä osittain älyttöminä, liiallisina ja epäloogisina näyttäytyneet turvallisuusmääräykset sekä suunnitelmien jatkuva muuttuminen ja konserttien ajankohtien siirtely palvelutalojen kanssa, joiden henkilökunta tuntui usein olevan vaikeasti tavoitettavissa kesälomien ja koronasulkujen takia. Saimme kuitenkin lopulta kaikki konsertit toteutettua (mukaan mahtui myös yksi olosuhteiden pakosta toteutettu etäkonsertti) ja vastaanotto oli jokaisessa paikassa erittäin lämmin: vaikka joissain kohteissa aistimme henkilökunnasta koronatilanteen aiheuttaman stressin, oli selvää että konserttimme toivat vanhusten ja hoitajien arkeen kauan kaivattua iloa ja vaihtelua. Saamamme palaute oli kautta linjan kiittävää ja monet vanhukset piristyivät musiikin kuuntelun ja yhteislaulun aikana silminnähtävästi. Meille esiintyjille palvelutalo- ja hoivakotikonsertit ovat aina hyvin merkityksellistä toimintaa ja etenkin nyt korona-aikana tätä projektia toteuttaessamme koimme, että työllämme ja musiikin viemisellä lähelle vanhuksia oli erityisen suurta merkitystä. Olemme kiitollisia Taiteen edistämiskeskukselle tuesta ja siitä, että sen avulla pystyimme viemään iloa ja musiikkia ja kohdentamaan ammattitaitoamme taiteilijoina yhdelle korona-aikana eniten eristyksissä olleista ihmisryhmästä. Anni Elonen ja Hanna Haapamäki
0 Comments
Syksyn Collegium ry:n toiminta alkoi Joensuussa elokuussa -20, jolloin konservatorio-opettajien ohjaajina toimivat Minna Kangas, viulu ja Laura Ollberg, cembalo. Syyskuussa olivat vuorossa opiskelijoiden kamarimusiikin mestarikurssi ja orkesterikoulutus. Nyt viikonloppuna keskitytään hiomaan vielä orkesterisoittoa ja su 22.11. 2020 klo 16 viimein konsertissa nauttimaan työn hedelmistä! Ja koska Joensuussa ollaan, Minna käy lisäksi sunnuntaiaamuna soittamassa ja antamassa vinkkejä vanhan musiikin soittoon Joensuun kaupunginorkesterin innokkaille viulisteille. Projektin huipennuksen kunniaksi mukana on edellisten lisäksi myös Collegiumin sellisti Louna Hosia. Konsertissa kuullaan musiikkia vaihtelevilla kokoonpanoilla, unohtamatta pienimpiä musikantteja, kamarimusiikkia ja kuoroa. Konsertin säveltäniminä ovat aina turvalliset J.S.Bach, CPE Bach, Vivaldi, Corelli, Telemann, Lully ja Rameau. Kuten aiemminkin on kerrottu, Joensuun konservatorio ja AMK ovat merkittäviä yhteistyötahoja Collegiumin historiassa. Yhteistyön ensi askeleita otettiin, kun 2000-luvun aikana herättiin ympäri Suomen pikkuhiljaa ajatukseen, että barokkimusiikki innostavien tekijöiden vetämänä tarjoaa runsain mitoin sopivaa, monipuolista ohjelmistoa ja yhteissoiton riemua ja täydennystä musiikkiopistojen ohjelmistotarpeisiin. Kuinka ollakaan, Joensuussa oli Fibo Collegiumiksi nimetyn tiimin ensimmäinen koulutusprojekti, jonka voi hyvin sanoa olevan alkujuuri myös Concerto Grosso -spektaakkeleille, joista viimeisimpänä muistamme 2018-19 yhteispohjoismaisen Viking Barokk -jättiprojektin! Kamarimusiikkimestarikurssille osallistuneet opiskelijat ovat soitto-opinnoissaan jo pitkällä, ja mikä ilahduttavaa, paluuharrastajiakin on joukossa! Tuire Silvennoinen palattuaan vuosien tauon jälkeen jälleen aktiivisesti harrastamaan viulunsoittoa, pohtii kuinka musiikki antaa huikeita tunnekokomuksia ja uusia musaystäviä sekä aiheita mielenkiintoisille keskusteluille. Se palauttaa myös työn aiheuttamasta stressistä. Musiikki luo oppimisen iloa ja yhdessätekemisen riemua! Lauri Lodders on soittanut viulua 13 vuotta. Kysyttyämme, mikä vanhassa musiikissa kiehtoo, Lauri kertoo kuinka tuon ajan maailmankuvan luominen mielessä tuo musiikille mystisyyttä ja syvyyttä. Hän toivoo myös lisää tämän kaltaisia mestarikursseja Joensuuhun! Muusikon ammattiin tähtäävä sellisti Svetoslav pohtii, kuinka barokkimusiikkia on kiva soittaa ja se on rauhoittavaa ja kaunista. Eerika Perkkiö tähtää myös muusikon ammattiin. Hänen instrumenttinsa on poikkihuilu. Eerikan mielestä yksin soittaminen ja harjoittelu ovat yhdessä soittamista varten, mistä hän pitää eniten. Daniel Kivivuorelle oli iso juttu päästä soittamaan kurssilla ensimmäistä kertaa continuocembalon kanssa. Hän toivoo pääsevänsä jatkossakin vastaaville kursseille ja kokee kehittyneensä barokkijousen käytössä. Haastavana aikana koko maailmankin mittakaavassa on hienoa, että tällaista toimintaa on mahdollista järjestää ja projekti saadaan vietyä loppukonserttiin saakka! Yhteistyö joen kaupungin muusikoiden kanssa oli jälleen jouhevaa ja inspiroivaa. Suuri kiitos siitä ja hyvä me ! Joensuun junassa 21.11.2020 Minna, Louna ja Laura   Konsertoin yhdessä Collegium-kollega, luutisti-kitaristi Niklas Mellbergin kanssa Keravan kirjaston Lauantain klassiset aamusoitot -konserttisarjassa 24.10.2020. Ohjelmassamme oli suloisia säveliä renessanssin ja barokin aikakauden Englannista. Esitimme niin kansan keskuudessa kuin hovissakin soineita aikansa hittimelodioita sekä Henry Purcellin näyttämömusiikkia. Esitimme mm. sovitukset englantilaisista Greensleeves ja Scarborough Fair -kansansävelmistä, jotka ovat ihastuttaneet kuulijoitaan 1600-luvulta aina tähän päivään.
Collegiumin ideologian mukaisesti toimme esittämämme musiikin lähemmäs kuulijaa kertomalla tarinoita ja taustatietoa kappaleista. Yleisötyötä parhaimmillaan! Konsertissa ei jaettu perinteistä ohjelmalehtistä. Esittelimme konsertissa yleisölle myös soittimiamme. Kerroin yleisölle erikokoisista nokkahuiluistani sekä traversosta ja Niklas puolestaan esitteli theorbin sekä barokkikitaran. Korona-ajasta huolimatta Pentinkulma-sali täyttyi maskikasvoisista kuulijoista turvavälein täyteen ja vastaanotto oli perin positiivinen! Jälleen kerran tuli todistetuksi, että pandemiasta huolimatta ihminen kaipaa arkeensa taidetta, tällä kertaa musiikkia ja tarinoita musiikin takaa. Kiitän Keravan kaupunginkirjastoa sekä Café Barockia konsertin järjestelyistä. Hanna Haapamäki Collegium ry:n hallitusjäsen, freelancer-muusikko  En olisi villeissä kuvitelmissanikaan osannut arvata miten koronapandemia vaikuttaisi esiintyvän freelancer-muusikon elämään kuin tsunami. Maaliskuun puolessa välissä lähes yhdessä yössä peruuntui valtaosa loppukevään ja kesän keikoistani ja kalenteri alkoi näyttää pelottavan tyhjältä. Samoin lompakko.
Silmiini osui kesäkuun alussa Espoon kaupungin nettisivuilla juttu kaupungin järjestämästä Kulttuuriketju-toiminnasta. Kulttuuriketju välittää taide- ja kulttuurielämyksiä espoolaisille vanhuksille ja hoitohenkilökunnalle hoivakodeissa, palvelutaloissa ja -keskuksissa. Koska kevään koronatilanne sulki vanhukset lähes vankilanomaisesti omiin huoneisiinsa, ilmoitti Kulttuuriketju työnhausta, jossa etsittiin muusikoita tuomaan konserttinsa palvelu- ja hoivakotien asukkaille ja työntekijöille. Ryhdyimme ystäväni ja kollegani Anni Elosen kanssa tuumasta toimeen ja haimme kesätöitä! Ja meitähän lykästi! Konsertoimme espoolaisissa hoivakodeissa ja palvelutaloissa ympäri Espoota kuluneena kesänä yhteensä kuusi kertaa. Vastaanotto hoivakodeissa oli poikkeuksetta lämmin ja konserttimme kovasti odotettu. Konsertit järjestettiin turvallisesti hoivakotien pihoilla ja kuin ihmeen kaupalla konserttipäiviksemme osuivat poutapäivät. Tuulenpuuskien varalta varustauduimme tietysti pyykkipojin ja ilmastointiteipein ;-) Esityksemme Barokin sävelin! on ikäihmisille suunnattu juonnettu vuorovaikutteinen kokonaisuus, joissa musiikin herättämät muistot saavat mielen ja muistin virkistymään. Konsertin teoksista kerrotaan mielenkiintoista taustatietoa, joka tuo musiikin lähemmäs kuulijaa. Konserttimme sisältää myös vanhuksia osallistavan osion, jossa lauletaan yhdessä suomalaisia kansansävelmiä. Espoolaiset vanhukset lähtivät komeasti yhteislauluun mukaan ja tavoitimme yhdessä musiikin taian ja ilon. Tämä työ kiittää tekijäänsä ja bonuksena mieleen jää kaikumaan koskettavat kohtaamiset ikäihmisten ja hoitajien kanssa. Tätä työtä tekisin ilolla enemmänkin! Hanna Haapamäki Collegium ry:n puhallinkouluttaja, hallitusjäsen, freelancermuusikko, huilisti  Olimme jo vuosi sitten tulossa katsomaan Agataa pojanpoikani Oivan (silloin 4 v) kanssa. Facebookissa oli niin kivoja päivityksiä ohjelman valmistelusta. Mutta sitten, kurja kyllä, näytökset peruuntuivat. Nyt viisivuotiaan kanssa uusiksi, kun alkoi taas näkyä päivityksiä harjoituksista.
Tapasimme Huopalahden rautatieasemalla, jonne Oiva tuli isän kanssa ja mummo suoraan nokkahuilutunnilta. Junamatka oli tärkeä osa retkeä, koska Oiva on erityisen kiinnostunut julkisesta liikenteestä. Kanneltalolla olimme hyvissä ajoin ja siellä riitti katsottavaa – tärkeimpänä julkisen liikenteen aikataulu! Odotteluseuraksi löytyi seitsenvuotias tyttö, jonka kanssa saattoi vähän juoksennella ympäri. Paikallaan odottelu ei ole viisivuotiaan ykköstaitoja. Sisälläkin odoteltiin ja vähän ihmeteltiin milloin valot sammuvat ja pitäisikö ottaa loskassa kastuneet sukat pois. Kun soitto alkoi, oli jo ihan kivaa, mutta sitten tuli lavalle se suuri ilmapallo, josta pistivät esiin räpylät ja pää. Silloin nuoren miehen asento muuttui todella tarkkaavaiseksi. Yhtään kertaa ei tarvinnut komentaa hiljaiseksi yleensä vilkasta miestä. Muutaman kerran hän kuitenkin kysyi, kauanko esitys vielä kestää. Se ei kuulostanut pitkästymiseltä, mutta lapsen on tärkeää tietää missä mennään. Ehkä muutama repliikki olisi tehnyt tarinan vielä ymmärrettävämmäksi varsinkin, kun mummo ei ollut huomannut ohjelmalehtisen jakajaa, eikä meillä ollut sitä opasteena. Soittajat avustivat soitollaan lentoharjoituksia ja kun Agata lopulta lähti lentoon, oli se hieno hetki. Realistinen lapsi tosin kotona sanoi, ettei se oikeasti lentänyt, nostettiin vain ylös köysillä! Ohjelman päättyessä Oiva kysyi taas kerran, kauanko tämä vielä kestää – ja oli kuitenkin hyvin pettynyt, että se jo loppui. Kun kysyin kotona, mikä esityksessä oli kivaa, niin Oiva sanoi: ”Ihan kaikki”. Juuri näin – ei esitystä pidä analysoida, sitä vain katsotaan ja ollaan mukana. Armi Temmes ja Oiva  YLE:n Puoli seitsemän -ohjelma kävi kuvaamassa Collegium ry:n Seniorien Barokkipajan toimintaa ja haastattelemassa osallistujia torstaina 26.9.2019. Barokkipajalainen Marja-Leena kertoo blogitekstissään tunnelmistaan jutun tekoon liittyen. Juttu Seniorien Barokkipajasta nähdään Puoli seitsemän -ohjelmassa tiistaina 15.10.2019. Kuva: Pauliina Fred
26.9. alkoi vatsaperhosten nipistelyllä, vaikka olin vakuuttanut itselleni, että tämäkin päivä päättyy. Silti on otettava, mitä annetaan. Ylen ryhmä oli aurinkoinen, hienotunteinen, hillitty ja kiinnostunut. Kaiken päätteeksi kuvaaja toivoi kutsua joulukonserttiimme. Soittaminen ei niinkään pelottanut. Olin vain päättänyt olla hiljaa, jos menee vaikeaksi imitoiden ohjaajan rytmistä liikettä. Kappaleeksi paljastui Händelin Menuetti. Katastrofipeikko ripustautui kurkkuun. Ei tästä mitään tule, tätä nuottia ei mulla edes ole. ”Tää on helppo, se menee kyllä,” kuiskasi Pauliina. Soitimme tunnin Menuettia pitkin ja poikin. Se tunti oli innostava, oikein hyvä. Olin onnellinen, että ohjaajani oli palannut myrskyn silmästä ehyenä näyttämään innostuksen esimerkkiä, luottamuksen voimaa, totista imua. Näinhän tekivät muutkin ohjaajamme. Ylsin tavoitteeseen tälläkin kerralla, eli aina nanometrin verran eteenpäin. Kuvausryhmä loi tunnelman, johon oli helppo liukua mukaan. Kaikkien barokkilaisten innostus ja eläytyminen sai yrittämään paremmin, entistä enemmän, kun seurasi, miten oikeat ammattitaiteilijat soittavat. Yleläisten tuloa edelsi kuukausien pohdiskelu, selvittely, päättely, sisällön seuranta, henkilö- ja aihevalinnat, toimittajien lähestymistapa haastateltaviin. Ohjelman aihepiiri on laaja, koska se tunnustaa lähes kaiken inhimillisen, miksi ei siis meitäkin. Silti on tartuttava hetken hermoon, jonka löytyminen kesti. Mieli vahvisti lopullisen kyllä-vastauksen, kun Kaija Saariaho oli haastateltu keväällä: tämä olisi kanava meille valtakunnan tietoisuuteen. Vielä tarvittaisiin oikea hetki keskustelujen avaukseen. Juuri tässä barokkimusiikin suojelusjumalatar tai ehkä sittenkin itse Apollo alkoi toimia. Elokuussa olisi Pointti-festivaali Oodin edustalla ja sisäpuolella. Kaupungin lisäksi mukana olisivat Yle ja jopa TV 1:n Puoli seitsemän toimituskin. Kokemus on osoittanut, että tavallisen toimistopäivän kiire pyörittää tekijöiden perusrutiineja armotta. Silloin olisi yritettävä aivan aamulla, kun kohde istuu kahvimukillisella pyrkimässä päivän todellisuuteen. Ääni lempeänä, aloitukseksi vain hyvää ja hellää palautetta, joka on totta. Erilaiset messut taas luovat herkullisen lähestymisalustan, jonka nyt tarjosi Pointti-festivaali. Paikalla oli Puoli seitsemän kaksi toimittajaa. Mikko ja Juha ottivat iloisina vastaan. Ilmoitin heti olevani lobbaamassa .”No mitä?”, tiedustelivat herrat. No sitä, että tiedättekö, että kaupungissa on seniorien oma barokkiorkesteri ja että soitamme oikeiden, korkeasti oppineiden barokkimuusikoiden kanssa, että mm. orkesterimme joulukonsertissa Meilahden kirkossa sain soittaa barokkihuilujen osaajan Pauliinan vieressä ja että tämä Pauliina soitti viikkoa myöhemmin koko Euroopalle Kallion kirkosta Ylen radioimassa kansainvälisen joululaulun päivän konsertissa, ja että systeemimme metodiikan on luonut barokkicembalon suurmestaritar Annamari tohtoriopintojensa yhteydessä. Ja että ovet ovat auki jokaiselle! Juha Räihä lupasi posket punaisina, että ilman muuta, tehdään tästä heti juttu, kun tulen lomalta. Ei puhettakaan toimituskokouksista, tuottajista, äänestyksistä. Ei ehkäilyä, vaan tiukka käsipäivätervehdys – Mikko Kekäläinen on painonnoston kevyen sarjan SM-mestari – sinetöi palaverin runsain kiitoksin hienosta aiheesta. Kiitos siis barokkiorkesteristamme teille, jotka sen meille loitte. Monille meistä torstain harjoitus on viikon merkkitapahtuma. Tänä syksynä toistaiseksi sopu on antanut sijaa, kun uusia soittajia on ilmoittautunut. Ehkäpä olisi syytä kutsua kaupungin kulttuurijohtoa apulaispormestarista lähtien oikeaan harjoitukseemme kuulemaan barokkia ja mahdollistamaan sille tukea. Kaupungilla on virallisia ystävyyskaupunkeja, Suomen suurilla kaupungeilla on yhteistoimintaa. Valtio ylpeilee musiikkikoulutuksemme korkealla ja kattavalla tasolla. Tätä toimintaa Helsinki voisi esitellä Suomelle ja muulle maailmalle eli urbi et orbi. Vielä kun saataisiin ne viime lukukauden seisoskelukahvit takaisin ryhmävuorojen vaihtuessa, olisi kotoisaa, toivovat monet. Marja-Leena  Collegium ry:n hallitus Kuva: Valtteri Mäkelä Tiedote 19.9.2019
Julkaisuvapaa heti Collegium ry on uusi, 1.3.2019 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää ja edistää vanhan musiikin tuntemusta, esittämistä, opetusta ja koulutusta Suomessa ja ulkomailla. Aiemmin Suomalaisen barokkiorkesterin alla FiBO Collegium -työryhmänä toiminut joukko vanhan musiikin pedagogian ammattilaisia jatkaa itsenäisessä Collegium ry:ssä yli kymmenvuotista uraauurtavaa työtään barokkimusiikkikasvatuksen kehittämisen parissa. Collegium ry:n toiminnassa on mukana Suomen parhaimmistoon kuuluvia vanhan musiikin ammattimuusikoita ja -pedagogeja. Yhdistyksen perustajajäsenet toimivat vuosina 2008–2019 Suomalaisen barokkiorkesterin yleisötyötä organisoineena FiBO Collegium -työryhmänä, mutta maaliskuun 2019 alusta lähtien työryhmä on toiminut omana itsenäisenä yhdistyksenään. Collegium ry:n perustajajäsenet ovat luoneet kymmenvuotisen yhteisen työnsä aikana vanhan musiikin alalle oman koulutus- ja yleisötyömetodinsa, ja käyneet ohjaamassa ja kouluttamassa vuosien aikana musiikkiopistojen oppilaita ja opettajia yli 35 suomalaisessa ja viidessä pohjoismaisessa musiikkioppilaitoksessa. Vuosien varrella Collegium on toteuttanut pienempien projektien lisäksi kuusi suurta Concerto Grosso -tapahtumaa, joissa suurten konserttitalojen lavoilla on parhaimmillaan ollut yhtäaikaisesti jopa yli 500 eri ikäistä esiintyjää aina pienimmistä vasta-alkajista senioriharrastajiin ja ammattimuusikoihin asti. Viimeisin Concerto Grosso – Viking Barokk -konsepti kokosi syksyllä 2018 ja talvella 2019 yhteen soittajia neljästä Pohjoismaasta kussakin maassa järjestettyihin suurtapahtumiin. Concerto Grosso – Viking Barokk ja Collegiumin kymmenvuotinen työ barokkimusiikin pedagogian parissa palkittiin maaliskuussa 2019 Suomen vanhan musiikin liiton toimesta vuoden 2018 vanhan musiikin tekona. Collegium ry:n musiikkikasvatusfilosofiaan kuuluu musiikin ilo, yhdessä tekeminen ja osallistavuus. Collegiumin projekteissa kaikki pääsevät mukaan soittamaan yhdessä soittimesta ja kokemuksen määrästä riippumatta. Tarkoin suunniteltujen ja kehitettyjen sovitusten ja pedagogisten menetelmien sekä usean ammattilaisliiderin läsnäololla taataan se, että kaikki saavat ohjausta oman instrumenttinsa asiantuntijalta sekä mahdollisuuden saada vaikutteita vieressä soittavaa ammattilaista, opettajaa tai oppilaskollegaa seuraamalla. Suurta suosiota saaneiden ja laajalti kiiteltyjen musiikkioppilaitosprojektiensa lisäksi Collegium ry toteuttaa yhteistyössä Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin kanssa MuT Annamari Pölhön konseptiin pohjautuvaa Seniorien barokkipajaa, jossa ikäihmiset pääsevät soittamaan yhdessä eri instrumenteille sovitettuja barokkikappaleita aiempaan osaamiseen katsomatta. Sekä vasta-alkajat että kokeneemmat harrastajat pääsevät heti mukaan yhteissoittoon eri tasoisille soittajille ja eri instrumenteille suunnitellun ja sovitetun, kuvionuottimenetelmään pohjautuvan pedagogisen nuottimateriaalin avulla. Myös erilaiset lapsille, nuorille, perheille sekä ikäihmisille suunnatut, pedagogisesti suunnitellut konsertit, esitykset ja työpajat ovat olennainen osa Collegiumin toimintaa. Uutena avauksena Collegium aloittaa syksyllä 2019 Barokkiakatemia-toiminnan yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmän ja Taideyliopiston avoimen yliopiston kanssa. Barokkiakatemia täydentää vanhan musiikin opetuskenttää korkeakoulutasoisella opetuksella sekä tarjoaa niin opiskelijoille kuin musiikin ammattilaisille mahdollisuuden tutustua vanhan musiikin maailmaan ja esittämiskäytäntöihin huipputekijöiden johdolla. Lisäksi Collegium tuottaa jatkuvasti erilaista opetusmateriaalia musiikkioppilaitosten, päiväkotien ja koulujen opetuksen tueksi. Collegium ry:n taiteellisen ja pedagogisen toiminnan sisällön suunnittelusta vastaa yhdistyksen hallitus, jonka jäseniä ovat MuM Anni Elonen (puheenjohtaja), MuM Hanna Haapamäki (varapuheenjohtaja), MuM Minna Kangas, Musiikkipedagogi YAMK Mari Kortelainen, Musiikkipedagogi AMK Niklas Mellberg, MuT Annamari Pölhö ja Musiikkipedagogi AMK Kaisamaija Uljas. Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Anni Elonen puheenjohtaja Collegium ry pj (at) collegium.fi 050 5666 276 Kaisamaija Uljas tuottaja Collegium ry tuottaja (at) collegium.fi 040 5689 442 www.collegium.fi Facebook:Collegium ry, https://www.facebook.com/collegiumry Instagram: collegiumry  Kuva: Jarno Lindén Collegiumin puheenjohtajana toimivalla Anni Elosella on monipuolinen kokemus lapsille ja nuorille suunnattujen barokkikonserttien järjestämisestä. Ankkabarock-festivaalilla Vantaan Korsossa nähdään tulevana lauantaina Prinsessa ja Sikopaimen -satukonsertti jossa hän toimii kertojana ja muusikkona. Anni kertoo Suomen vanhan musiikin liiton blogissa, miten syntyy hyvä lastenkonsertti ja mitä erityisesti barokkimusiikilla on annettavana nuorille kuulijoille ja yleisötyöhön.
"Olen tehnyt erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja barokkimusiikkiprojekteja vuodesta 2007 lähtien. Mukaan on mahtunut lukuisten lastenkonserttiesitysten suunnittelemista ja niissä juontamista, esiintymistä, näyttelemistä, käsikirjoittamista, ohjausta yms., barokkimusiikkiin tutustuttavien ja konserttielämyksiä syventävien päiväkoti- ja koululaistyöpajojen ohjaamista, opetusmateriaalien valmistamista kouluille, päiväkodeille ja musiikkioppilaitoksille sekä erilaisia pieniä, suuria ja jättimäisiäkin yhteissoittoprojekteja, joissa musiikkioppilaitosten oppilaat ja opettajat ovat päässeet soittamaan yhdessä ammattilaisten ohjauksessa suurille konserttilavoille. Vuosina 2008–19 olin perustajajäsenenä mukana Suomalaisen barokkiorkesterin FiBO Collegium -työryhmässä, missä toteutimme monenlaista barokkimusiikin yleisötyötoimintaa. FiBO Collegium -työryhmän perintö jatkuu juuri perustetussa uudessa, itsenäisessä Collegium ry:ssä, jonka puheenjohtajana toimin ja jonka tavoitteena on edistää vanhan musiikin tuntemusta ja pedagogiaa. Erilaiset barokkimusiikkiin liittyvät, lapsille ja nuorille suunnatut musiikkikasvatusprojektit ja -esitykset ovat olleet ja ovat edelleen minulle erittäin tärkeitä ja mielekkäitä. On ollut mukavaa pystyä yhdistämään oma osaamiseni ja koulutukseni musiikkikasvattajana taiteelliseen erityisalaani, vanhaan musiikkiin. Yli kymmeneen vuoteen mahtuu paljon hienoja projekteja, joista mieleenpainuvimpia ovat varmaankin olleet suuret Concerto Grosso -musiikkioppilaitosprojektit sekä hauskat koulukiertueet eri lastenesitysyhtyeiden kanssa ympäri Suomea. Parasta kaikessa on tietenkin päästä työskentelemään lasten ja nuorten kanssa, ja tuoda barokkimusiikkia ja sen rikasta musiikillista maailmaa heille tutummaksi erilaisten musiikillisten kokonaiselämysten kautta. Barokkimusiikissa on paljon yhtymäkohtia oman aikamme musiikkiin. Se on niin sanotusti länsimaisen musiikin peruskauraa selkeine harmonioineen ja muotoineen, ja onkin siksi lapsille ja nuorille hyvä aloituskohde klassiseen musiikkiin tutustuessa. Barokkimusiikki on myös puhuvaa musiikkia: erilaisten affektien kautta on helppo lähestyä myös lasten ja nuorten kanssa musiikin merkitystä tunteiden ilmaisussa ja löytää musiikki yhtenä omien tunteiden ilmaisukeinona. Lisäksi barokkimusiikista löytyy paljon hauskaa ja mielenkiintoista ohjelmistoa niin tunnetuilta kuin tuntemattomammiltakin säveltäjiltä, ja toki perusyleissivistykseen kuuluu tuntea tärkeimmät säveltäjät Bachista Vivaldiin ja Händeliin. Barokin ajan tanssipoljentoisesta ohjelmistosta on helppo saada kiinni ja se mahdollistaa helposti myös eri tasoisten soittajien yhteissoiton, kun stemmat eivät välttämättä ole niin vaativia ja huomio keskitetään yhteissoiton haasteisiin ja iloihin enemmän kuin huippuun hiotun teknisen osaamisen viilaamiseen. Ja tokihan barokin aikakaudessa ylipäätään on paljon mielenkiintoisia asioita opittavana ja tutustuttavana, niin musiikissa kuin aikakauden tavoissa, muodissa, tanssissa, hovielämässä yms." Lue koko Svamulin blogiteksti Annin työstä täältä!  Collegium ry, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin osasto ja Taideyliopiston avoin yliopisto aloittavat yhteistyössä Barokkiakatemia-toiminnan syksyllä 2019. Ensimmäinen viikonloppukurssi on Kallio-Kuninkalassa 20.-22.9.2019, ja se keskittyy ranskalaiseen tanssisarjaan -soittaen ja tanssien. Kurssin loppukonsertti on Kallio-Kuninkalan Leonora-salissa 22.9. klo 17. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Barokkiakatemian ensimmäisen toimintavuoden muilla kursseilla lokakuussa 2019 ja huhtikuussa 2020 syvennytään englantilaiseen musiikkiin ja renessanssiajan consort-musiikkiin. Lokakuussa tutustutaan myös muusikon näyttämöllisiin rooleihin Elina Mustosen ohjauksessa Henry Purcellin näyttämöteosten pohjalta. Tulevina vuosina saamme lisää ulkomaisia opettajavieraita ja Barokkiakatemian toiminta laajenee pohjoismaiseen yhteistyöhön. Huhtikuun 2020 kurssille voi ilmoittautua Taideyliopiston avoimen yliopiston kautta lokakuun 2019 aikana. Lukuvuoden 2020-2021 kurssien tiedot ja ilmoittautuminen julkaistaan kesällä 2020.
Happy European Early Music Day! Tänään Johann Sebastian Bachin syntymäpäivänä Suomen vanhan musiikin liitto ja Hannu Taanila valitsivat vuoden 2018 vanhan musiikin teoksi Collegium-työryhmämme Concerto Grosso – Viking Barokk -suurprojektin sekä koko kymmenvuotisen työmme vanhan musiikin pedagogian parissa! Iso kiitos Svamulille tärkeästä tunnustuksesta, tästä on työryhmämme hyvä ponnistaa eteenpäin uusiin tuuliin!
Our Collegium work group’s grand project Concerto Grosso – Viking Barokk as well as our ten years of early music pedagogical work has been awarded today as the Early Music Act of the Year 2018 by the Finnish Early Music Association! Palkintoa vastaanottamassa oli työryhmämme tuottaja Kaisamaija Uljas sekä kaksi entistä ja yksi nykyinen puheenjohtaja: Mari Kortelainen, Annamari Pölhö sekä allekirjoittanut. Ja hengessä vahvasti mukana myös kaikki muut collegiumlaiset: Hanna Haapamäki, Minna Kaarina Kangas, Louna Hosia ja Niklas Mellberg. Hyvä me, viva Collegium!!! ”Hannu Taanila vertasi perustelupuheenvuorossaan FiBO Collegiumin työtä Martti Lutherin ajatuksiin jumalanpalveluksen uudistamisesta ja musiikin universaalista lahjasta: moniäänisessä virrenveisuussa koko seurakunta otettiin mukaan musisoimaan ammattimuusikoiden johdolla. Taanila painotti, että Concerto Grosso -projektit ovat ihailtavasti tuoneet esiin tasaveroisuuden, yhdessä tekemisen ja oppimisen ilon periaatteita, kun kaikki osaamistasosta ja soittimesta riippumatta pääsevät soittamaan jättimäisessä barokkiorkesterissa sopiviksi sovitettuja kappaleita.” Katso uutinen palkinnon myöntämisestä Svamulin blogista. Anni Elonen |
Collegiumin blogiKertomuksia ja uutisia barokkimusiikin pedagogisten projektien pyörteistä Arkisto
September 2021
|
RSS Feed